Työttömyyskassa.fi

Työttömyyskassat → yhteystiedot → mielipiteet


Työttömyysturvasanasto

Tällä sivulla listataan muutamia yleisimmin käytettyjä termejä, jotka liittyvät työttömyysturvaan ja työelämään. Jos haluat auttaa sanaston täydentämisessä, lähetähän viestisi palautelomakkeella tai lähetä viesti suoraan osoitteeseen info@työttömyyskassa.fi.

Enimmäisaika

Työttömyysturvan ansiopäivärahan enimmäispäiväraha. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa tiettyyn päivärajaan saakka. Työttömyysturvalle on siis asetettu enimmäisaika, jonka verran (päivinä) työttömyysturvaa voidaan maksaa.

Jaksotus

Jaksotus on työsuhteen päättymiseen sisältyvä taloudellinen etuus. Kyseessä on siis taloudellinen etuus. Ainoastaan summan todellinen luonne määrittää sen, onko kyseessä ollut jaksotus. Sitä voi siis kutsua vaikka kultaiseksi kädenpuristukseksi, mutta se estää ansiopäivärahan myöntämisen siltä ajalta, jolle etuus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella.

Jälkisuoja

Henkilö, joka on eronnut palkansaajakassasta, voi kuulua jälkisuojan piiriin: hän voi olla oikeutettu sellaiseen ansiopäivärahaan, jota hänelle maksettaisiin, mikäli hän olisi palkansaajakassan jäsen huolimatta tilanteesta, jossa hän on eronnut ja yhden kuukauden sisällä liittynyt yrittäjäkassaan. Samaan tapaan jälkisuoja koskee sellaisia tahoja, jotka ovat eronneet yrittäjäkassasta ja liittyneet yhden kuukauden kuluessa palkansaajakassaan. Päätoimisen yrittäjän jälkisuoja lakkaa siinä vaiheessa kun jäsen täyttää yrittäjän työssäoloehdon, tai hän on toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta.

Karenssi

Karenssilla tarkoitetaan tukien leikkaamista tietyn ajanjakson ajalta. Sen kuluessa esimerkiksi rahallisia etuuksia ei makseta huolimatta siitä, että henkilö olisi normaalisti oikeutettu sellaisiin. Karenssilla rangaistaan etuuden saajaa, kun etuuden myöntämiseen myötävaikuttava virkamies katsoo, ettei etuuden saaja ole noudattanut lakia. Karensseja on Suomessa erilaisia. Niistä yleisimpiä lienevät työvoimapoliittisesta koulutuksesta omasta päätöksestä eroaminen, työstä ilman pätevää syytä eroaminen sekä henkilölle osoitetusta työvoimapoliittisesta koulutuksesta kieltäytyminen. Karenssin voi saada myös jos henkilö kieltäytyy hänelle osoitetusta työstä tai työkyvyn/työkunnon selvittämiseen pyrkivistä toimenpiteistä. Usein henkilö ei ole oikeutettu ansiopäivärahaan sinä aikana kun hänellä on karenssi voimassa.

Korotettu ansio-osa

Tietyin ehdoin henkilö voi saada korotetun ansio-osan hänelle myönnettävään ansiopäivärahaan. Ansiopäiväraha koostuu peruspäivärahan suuruisesta osasta sekä osasta, joka on suhteutettu henkilön ansioihin. Korotetun ansio-osan saamisen kriteerien täyttyessä hän voi saada ansioonsa suhteutetun osan korotettuna. Esimerkiksi pitkän työuran päättyessä voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan.

Lausunto

Lausunto, eli työvoimapoliittinen lausunto, tarkoittaa TE-toimiston antamaa lausuntoa siitä, onko henkilö oikeutettu saamaan työttömyysetuutta ns. työvoimapoliittisten edellytysten osalta. TE-toimiston, eli Työ- ja elinkeinotoimiston antama lausunto ei tarkoita automaattisesti työttömyysetuuden saamista, vaan se on ainoastaan yksi etuuksien saamisen edellytys. Loput edellytykset selvittää etuuden maksava taho. TE-toimistosta voi saada työvoimapoliittisen lausunnon sen jälkeen kun henkilö on ilmoittautunut työnhakijaksi TE-toimistoon.

Lisäpäiväoikeus

Ansiopäivärahaa maksetaan viikon seitsemästä päivästä viideltä päivältä. Lisäksi ansiopäivärahaa voi saada tyypillisesti enintään 500 työttömyyspäivältä. Erityisissä tilanteissa työttömyyspäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa tuon enimmäispäiväajan täyttyessä, mikäli henkilö on oikeutettu lisäpäiviin. Lisäpäiväoikeus täyttyy, mikäli henkilö on syntynyt tiettynä vuotena. Yleensä lisäpäivärahaa ei tarvitse erikseen hakea.

Lomakorvaus

Kun työsuhde päättyy, työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus siltä ajalta, jolta hän ei ole vielä saanut lomaa taikka lomakorvausta. Lomakorvaus maksetaan siis vuosiloman sijasta. Jos työsuhde päättymishetkeen mennessä oli kestänyt vähintään vuoden ajan, työntekijä on oikeutettu saamaan lomakorvausta lomanmääräytymisvuoden alusta.

Lomaraha

Lomaltapaluurahanakin tunnettu termi lomaraha on lisäpalkkio. Se ei ole käytössä kaikissa työsuhteissa, mutta useimmissa kylläkin. Siihen ei ole oikeutta automaattisesti, vaan se on oltava työsopimuksessa mainittuna, tai siitä on oltava sovittu suullisesti. Kolmas lomarahan maksuperuste on aikaisempi käytäntö: jos lomarahaa on aikaisemmin vakiintuneesta maksettu, työnantajan on maksettava sitä jatkossakin. Usein, tai pääsääntöisesti, lomarahan suuruus on 50 prosenttia vuosiloma-ajan palkasta.

Omavastuuaika

Omavastuuaika tarkoittaa sellaista päivämäärää, jonka aikana työttömyyden alettua työtön ei ole oikeutettu etuuksiin. Omavastuuaika on viiden arkipäivän mittainen. Kelan mukaan omavastuuajan ei tarvitse olla yhtäjaksoinen, vaan siihen voi laskea myös niitä työttömyyspäiviä, joita on saattanut kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon ajalta. Kun omavastuuaika on täyttynyt, vasta sen jälkeen kannattaa hakea esimerkiksi Kelalta peruspäivärahaa, sillä se nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.

Palkkatodistus

Palkkatodistus on työnantajan erikseen laatima todistus niistä palkoista, palkkaeristä, jotka on maksettu tiettynä aikana. Kun haetaan ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, palkkatodistus tulee toimittaa kassaan. Palkkatodistuksen työttömyyskassaa vartaan voi tulostaa esimerkiksi Suomi.fi-portaalissa, jossa todistuksen löytää lomaketunnuksella TYJ20. On tärkeää, että palkkatiedot on ilmoitettu todistukseen riittävän täsmällisesti.

Päätoiminen yrittäjä

Henkilö on luetaan päätoimiseksi yrittäjäksi silloin kun hän työllistyy päätoimisesti yritystoiminnan kautta. Myös yrityksen osaomistaja voi olla yrittäjä. Henkilön työllistyminen yritystoiminnassa on päätoimista silloin jos yritystoiminnan tai oman työn vaatima työmäärä on niin suuri, ettei henkilö voi vastaanottaa kokoaikatyötä.

Sivutoiminen yrittäjä

TE-toimiston todetessa, että henkilö on yrittäjä, se tutkii sen jälkeen työllistyykö henkilö pää- vai sivutoimisesti yrittäjänä. Päätoiminen yrittäjä ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Mikäli henkilö havaitaan sivutoimiseksi yrittäjäksi, etuuden maksaja voi ottaa huomioon minkälaisia tuloja yritystoiminnasta tulee ja sovitella työttömyysetuuden sen mukaan.

Soviteltu ansiopäiväraha

Päivärahaa, jossa huomioidaan saatu tulo, kutsutaan sovitelluksi päivärahaksi. Soviteltu päiväraha voidaan maksaa henkilölle, joka tekee esimerkiksi osa-aikaista työtä tai viikoittaista työaikaa on lomautuksen vuoksi lyhennetty. Sovitellussa ansiopäivärahassa joka tapauksessa huomioidaan työtulon vaikutus.

Suojaosa

Työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Kun etuutta on maksettu tammikuun 2014 alusta lähtien, ansiopäivärahaan oikeutettu henkilö saa tienata kuukausittain 300 euroa bruttona tai neljässä kalenteriviikossa 279 euroa, eivätkä nämä tulot vaikuta vähentävästi ansiopäivärahan määrään. Kela ohjeistaa ilmoittamaan kaikki tulot Kelaan huolimatta siitä, jäävätkö työttömyysajan ansiotulot alle suojaosan vai eivät.

Työssäoloehto

Jotta henkilö voi saada ansiopäivärahaa, hänen on täytettävä työssäoloehto. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilön on oltava ollut työelämässä riittävän kauan. Se puolestaan tarkoittaa sitä, että henkilön työhistoriassa on oltava ollut tietty viikkomäärä, jona aikana hän on tehnyt tietyn vähimmäismäärän (tunteina) töitä.

Kelan mukaan työssäoloehdon täyttävä yksityishenkilö tai yrittäjä täyttäessään työssäoloehdon on oikeutettu sen (Kelan) myöntämään peruspäivärahaan. Kelan peruspäivärahan täyttämisen ehtoina on tällä hetkellä nämä asiat: on oltava oltu palkkatöissä vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana, sekä sinä aikana työajan on oltava ollut vähintään 18 tuntia viikossa, sekä palkan on oltava ollut alan työehtosopimuksen mukainen. Mikäli kyseessä olevalla alalla ei ole työehtosopimusta, palkan on oltava ollut vähintään 1154 euroa kuukaudessa.

Työttömyyspäiväraha

Työttömyyspäivärahan määrä vuonna 2014 on Kelasta 32,66 euroa päivää kohden. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa. Lisäksi Kelan peruspäivärahaan lapsikorotus on 5,27–9,98 euroa päivässä riippuen lasten määrästä. Lapsikorotus maksetaan alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille siten, että yhdestä lapsesta korotus on 5,27€, kahdesta 7,74€ ja kolmesta tai useammasta 9,98€ päivässä.

Vuosiloma-ajan palkka

Vuosilomapalkka tarkoittaa palkkaa, joka maksetaan henkilölle pidetyn vuosiloman ajalta. Työsuojelusääntöjen mukaan vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista, paitsi enintään kuuden (6) päivän pituiselta lomajaksolta. Kun työnantaja maksaa lomapalkan tai lomakorvauksen, hän joutuu antamaan siitä erityisen vuosilomapalkkalaskeman työntekijälle. Siitä on ilmettävä lomapalkan tai -korvauksen suuruus ja millä perusteella se määräytyy. Ne voidaan vaihtoehtoisesti asettaa näkyviin jokaisen palkanmaksun yhteydessä annettavassa laskelmassa.

Tästä sivustosta lyhyesti:
Työttömyyskassa.fi on yhteystietojen hakemisto, jossa pyritään listaamaan mahdollisimman kattavasti Suomen alueella toimivien työttömyyskassojen yhteystiedot. Niiden palveluita käyttävät tahot voivat halutessaan anonyymisti kommentoida kutakin työttömyyskassaa niiden esittelysivuilla.

Puuttuuko hakemistosta työttömyyskassan tiedot? Voit lisätä ne tästä.

Kommentteja työttömyyskassoista:



© Työttömyyskassa.fi 2019
Käytämme sivustolla evästeitä parantaaksemme käyttökokemustasi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Hakemiston tekijä ei vastaa tietojen oikeellisuudesta, joskin pyrkii pitämään tiedot mahdollisimman virheettöminä. Voit halutessasi vinkata muuttuneista tiedoista käyttämällä tätä lomaketta. Käyttöehdot ovat täällä.